Tässä tekstissä ei tule olemaan mitään järkeä

Yksi asia, mitä olen alkanut blogiltani vaatimaan, on rehellisyys. Nyt kun promootiotarkoituksessa perustamastani blogista on tullut tärkeä osa elämääni, alan kohtelemaan sitä samalla kunnioituksella, jolla olen pyrkinyt edistämään muitakin itselleni rakkaita asioita. Olen kirjoittanut viimeisen puolentoista vuoden aikana paljon paskoja juttuja. Sutaisuja. Lisäksi olen esittänyt ajoittain mielipiteitä, jotka eivät ole olleet sataprosenttisen aitoja. Osittain sen takia, että blogille on ollut pakko tavalla, tai toisella saada lukijoita. Olen kokeillut teennäistä tietä. Se toimi ihan hyvin. Nyt on aika kokeilla aitoa tietä. Ilo tutustua. Blogi on viimein siinä pisteessä, että voin puhua suoraan sydämestä. Loppupeleissä rehellisyys on myös todella mielenkiintoista.

En ole kuunnellut viime aikoina juuri mitään postattavaksi asti kelpaavaa. Jaan kanssanne kuitenkin nyt yhden niistä oikeasti postaamisen arvoisista jutuista. Täältä löytyy lisää asiaa siitä. Lauantaifiiliksissä. Death Hawks ja psykedeelinen kissagiffi. Match made in heaven. Luin Facebookista, että yhtyeen eilinen Korjaamon keikka oli loppuunmyyty. Hienoa. Toivottavasti noususuhdanne jatkuu! Jos kuolon haukat tulee kaupunkiisi, mene katsomaan.

On ollut ilo huomata, miten jaksoissa joskus niin oudoilta tuntuneita tapahtumasarjoja on alkanut tulemaan vastaan omassakin elämässä. Muistan ajattelleeni joskus, että käsikirjoittaja Larry David (joka on myöhemmin haastatteluissa kertonut kirjoittaneensa Georgen hahmon itsekseen) on varmasti todella kieroutunut ihminen. Ja ajattelen vieläkin. Jollain tasolla kuitenkin olen alkanut samaistumaan häneen, sekä ymmärtämään häntä.

#KOVAAPASKAA tästä eteenpäin Rosvoissa!

Kuten ehkä olet huomannut, #kovaapaskaa -blogi on hypännyt toiseen osoitteeseen. Tästä eteenpäin löydät #kovaapaskaa -blogin osoitteesta http://www.rosvot.fi/kovaapaskaa.

Käy tsekkaamassa heti täältä!

Haloo Helsinki! - Beibi

Mitä saadaan, kun yhdistetään yksi Suomen tämän hetken kovimpia kertsipyssyjä, drum 'n' bass ja tiukka riffittely? No tietenkin helsinkiläisen Haloo Helsinki! -yhtyeen uusi sinkku nimeltään Beibi. Ensimmäinen reaktioni biisiin oli, että "wau, ei saatana, eihän näin voi tehdä", vaikka itseasiassa juuri näin pitää tehdä. Bändi, joka on omassa genressään saavuttanut lähes kaiken ymmärsi oman parhaansa ja astui mukavuusalueensa ulkopuolelle.

Eikä Beibi ole vielä mikään kympin suoritus, mutta ainakin jotain uutta. Ja itseasiassa biisin juuri radiosta kuulleena, se soundaa paremmalta kuin yhtyeen aiemmat sinkut ja erottuu positiivisesti radion skeidavirrasta. Olen diggaillut aina salaa Haloo Helsinki!:ä. Ehkä uuden levyn tiimoilta uskallan "tehdä Jussi Mäntysaaret" ja alkaa diggailla bändiä julkisesti.

Moonface with Siinai LA 13.9. @ KORJAAMO

Jippii, rakas kukkaispoikanne tässä levittämässä ilosanomaa. Tällä kertaa haluan kertoa teille, että kanadalainen Spencer Krug (alias Moonface) on taas tulossa Suomeen konsertoimaan yhdessä tunnelmallista krautrockia soittavan Siinain kanssa. Keikkapaikkana hyväksi todettu Korjaamon Vaunusali, lauantaina 13.9.2014.

Moonface with Siinai sai alkunsa Wolf Paraden Euroopan-kiertueella vuonna 2010. Wolf Paraden silloinen nokkamies Krug sai käsiinsä Siinain esikoislevyn ’Olympic Games’ ja halusi työskennellä suomalaisyhtyeen kanssa. Keväällä 2011 Krug matkasi Suomeen ja porukka kasaantui Hollolan Petrax-studiolla äänittämään Heartbreaking Bravery -levyä. Levyn julkaisi yhdysvaltalainen indielafka Jagjaguwar.

Liput ennakoon 10€ / ovelta 12€. Korjaamolaiset 9€ / ovelta 11€

Ennakkoliput tästä.

Monsters Of Pop tulee taas!

Usein on päiviä, jolloin en ole erityisen tyytyväinen tamperelaisuuteeni. Sitten on taas tämän kaltaisia päiviä, jolloin olen siitä äärimmäisen iloinen. Uuden musiikin esiinnostajana vuosien varrella kunnostautunut Monsters Of Pop -tapahtuma julkaisi tänään tämän vuoden ohjelmistonsa. Luvassa on ulkkaria, isompaan kotimaista ja pienen piskuista näpertäjää - sopivassa suhteessa.

Lavalla nähdään mm. Artturi Tairan Shivan Dragn, jota kerkisin kutsua essopäissään nautittavaksi aistien stimulaattorihirmuksi. Artturin lisäksi festeillä esiintyy joitain sellaisia yhtyeitä, joiden näkemistä olen odottanut jo pidemmän aikaa kuin kuuta nousevaa: mm. superhypetetty Teksti-TV 666, sekä oululainen The Scenes, jonka musiikki kolahteli tosissaan vasta viime keväällä. Hymyn huulille nostavat myös mimmipunk-yhtye (sori seksistisyys) The Splits, Iisa ja Sin Cos Tan. Mahtavaa aloittaa taas syksy Tampereella!

Koko ohjelma: 

Jennie Abrahamson (SE), Annie (DJ Set, NO), Electric Eye (NO), Könsförrädare (SE), Labyrinth Ear (UK), Woodpigeon (CAN), The Hearing, Iisa, Jukka ja Jytämimmit, Kaveri Special, Pöllöt, The Scenes, Shivan Dragn, Sin Cos Tan, The Splits, Superfjord, Teksti-Tv 666, The Wonderminers. 

Monsters of Popin kolmen päivän festivaalipassit ja Klubin päiväkohtaiset liput ovat myynnissä Tiketissä. Kolmen päivän passin hinta on 45 € (+ mahdolliset toimituskulut). Yksittäiset keikkaliput Klubille ja Telakalle maksavat 7-16 euroa.

WOUD - Mistake

WOUD. Mitäköhän nimi tarkoittaa ja miksi se kirjoitetaan isolla? Tuplavee herättää aina epäilyksiä. Bändin nimet ovat minulle joskus sellaisia make or break -hommia ja muistan vielä edellisenkin bändistä kirjoittamani tekstin, meinasin jo silloin jättää kirjoittamatta yhtyeen nimen takia. Onneksi en kuitenkaan antanut turhamaisuuteni seistä tiellä, koska WOUD:in musiikki oli jo silloin ja on edelleen aivan loistavaa.

Uusi kappale Mistake on pianoballadi, ja kuten pianoballadit yleensäkin myös Mistake vaatii täyttä keskittymistä. Ne joko palkitsevat tai haaskaavat viisi minuuttia elämästäsi. Mistaken nimestä voisi päätellä jälkimmäistä, mutta näin ei todellakaan ole. Mistake on yksi niitä harvoja kappaleita, joka loputtuaan kehottaa kutsuvalla pikku äänellä painamaan play-nappia vielä yhden kerran. En meinaa saada tarpeekseni tästä kappaleesta, enkä selvästikään myöskään bändistä. Mahtava startti maanantaille!

Kairon; IRSE! - Ujubasajuba

Nyt kiinnostaisi tietää onko seinäjokelaiselta Kairon; IRSE!:ltä loppunut turnauskestävyys loppukirissä vai mistä kiikastaa, sillä yhtye latasi kolme vuotta työn alla olleen debyyttipitkäsoittonsa Soundcloudiin viime perjantaina ilman sen kummempia saatesanoja. Julkaisukeikkoja ei näytä olevan tulossa. Mistä on kyse? Ymmärrän kyllä houkutuksen ylittää rima sen matalimmasta kohdasta, mutta kyllä niitä äänitteitä voi julkaista näkyvästi ilman taustavoimiakin.

Hassusti nimettyä Ujusajubaa kuunnellessa unohtaa, että soittimessa pyörii nuorten puukkojunkkarien omakustanne. Mieli juoksee maailmalla My Bloody Valentinen kaltaisten suuruuksien jälkiliukkaissa. Samaan aikaan tuoden mieleen vanhat YES-henkiset progesuuruudet. Kotimaisista vaikkapa Death Hawksista ja Lapkosta. Kova referenssit. Enkä siis halua sanoa, että pojat olisivat kusseet julkaisunsa. Sanon vaan, että tämä erinomainen äänite on nyt vaarassa jäädä löytämättä. Joka olisi tottakai aivan saatanan suuri murhe, koska kyseessä on erinomainen levy. Tsekatkaa kappale nimeltä Amsterdam.