H2Ö - tsekkaa nää!

Enää pari yötä Suomen uusimpaan ja ohjelmistoltaan heittämällä parhaimpaan festivaaliin - H2Ööhön. Itse lähden reissuun jo huomenna, tarkoituksenani kiertää Turun kuvankaunis keskusta ja jokiranta sekä mahdollisesti pistäytyä Jori Hulkkosen ydintalvipuutarhassa.

Perjantai ja lauantai onkin sitten omistettu H2Ö-festivaalille Ruissalon vanhalla telakka-alueella. Kuten huomaatte alla olevista aikatauluista, nähtävää on paljon. Niin paljon, että olen jo tässä vaiheessa varma, että osa listan artisteista jää näkemättä. Mukanani kulkee valokuvaaja, joten luvassa on sekä tekstuaalisesti, että visuaalisesti kattavaa matkakertomusta. Siltä varalta, jos vaikka kuitenkin kokisit festivaalit mielummin itse, kuin minun kauttani, lippuja on vielä myynnissä täällä.

Nähdään festeillä! Heja Åbo!

Kuva: Kristian Jalava

Perjantai

klo 1600 Kiveskives (grilli)
klo 1630 Nightsatan (suuli)
klo 1830 Cleaning Women (suuli)
klo 1900 Islaja (liiteri)
klo 2030 Räjäyttäjät (autotalli)
klo 2200 Tiiu Helinä (veistämö)
klo 2300 Hawkwind [UK] (suuli)
klo 2345 Siinai (takapiha)
klo 0030 Imatran Voima (suuli)

Lauantai

klo 1530 Yona ja Orkesteri Liikkuvat Pilvet (meri)
klo 1630 The Hearing (liiteri)
klo 1700 Color Dolor (veistämö)
klo 1800 Risto (takapiha)
klo 1830 Pietarin Spektaakkeli (grilli)
klo 2000 Fotoshop (suuli)
klo 2030 Yakuzi Pato (grilli) / The New Tigers (kuja)
klo 2130 Lau Nau (veistämö)
klo 2200 Jaakko Eino Kalevi (suuli)
klo 2315 Plutonium 74 (meri)
klo 0000 Shivan Drgn (suuli)
klo 0030 Cold Pupu Sauna (liiteri) / Cola & Jimmu (kesanto)

Fjeld - Bermuda

Tiedän, että yli 5 minuuttia kestävästä "demobändin" biisistä postaaminen on sekä teille, että itselleni henkisesti ja fyysisesti raskas suoritus, mutta jos pidämme toisiamme hetken kädestä pystymme yhdessä taklaamaan tämän seireenin äänellä joikaavan aikarosvon. Raumalainen (lue: raumlainen) Fjeld on meinaan seuraamisen arvoinen yhtye. Nuori yhtye julkaisi aiemmin tänä vuonna ensimmäisen EP:nsä nimeltä Apple Thief Times.

En ole saamattomuudeltani ehtinyt aiemmin kuuntelemaan Apple Thief Timesia, mutta koska missasin yhtyeen eilisen Tampereen keikan, omatunnontuskissani pyöräytin EP:n viimein soimaan. Kannatti. Fjeld tuo mieleeni Með suð í eyrum við spilum endalaustin aikaisen Sigur Rósin, Rubikin ja ehkä kaikkein voimakkaimmin Idiomaticin. Samalla kuulen musiikissa jotain samaa, mihin tykästyin Suomen tämän vuotisessa euroviisukilpalija Softenginessä. Jotain sellaista kunnianhimoa se varmaan on. Nuoruuden paloa, näyttämisen halua. Ennen kaikkea. Sitä, vitusti.

H2Ö - muutama kovisnosto

H2Ö-viikonloppu lähenee. Enää viikko - jumalauta VIIKKO - että Ruissalon vanhalla telakka-alueella räjähtää käyntiin kaksipäiväinen musikkiorgasmi nimeltä H2Ö. Ajattelin tässä keskiviikkoillan ratoksi nostaa pari itselleni mielekästä artistia esiin. Alla olevat ovat vain satunnaisia nostoja, sillä lineupissa on aivan liikaa esittelyn arvoisia koviksia. Ensi viikon keskiviikkona läimäisen kuitenkin vielä oman festivaaliaikatauluni blogiin, kunhan vaan festivaali itse julkaisee soittoaikataulut sitä ennen. Näette sitten mitä kannattaa väijyä!

Kuva: Kristian Jalava

Cleaning Women

Ehkä vuoden 2011 Ilmiön kovin keikka. Ehkä yksi kovimmista keikoista, jolla olen ollut. Cleaning Women on siinä mielessä erikoinen pumppu, että kaverit soittavat itse tekemillään soittimilla - TALKING 'BOUT DIY!   On sanomattakin selvää, että yhtyeen "soundi" on täysin uniikki. Cleaning Womenin musiikki on kuitenkin melko helposti lähestyttävää, ja se taitaakin olla perimmäinen syy kleanareiden (puhunko ohi suuni jos sanon) kulttisuosioon. HUPS.

Tästä musaan.

Kiveskives

Älkää antako nimen hämätä, kyseessä on semisti munaton bändi. Eikä. Kiveskives, eli kivarit on itseasiassa semisti munakas bändi. Ja ehdottomasti kovis! Yksi kovimmista genrensä edustajista - ainakin Suomessa. Toiset kutsuvat kivareiden kamaa nintendoheviksi, tai ainakin itse kutsun, mutta kyseisen genremääritelmä ei pysty mitenkään naulaamaan kivareiden loputonta soundipalettia ja muuntautumiskykyä. Äskettäin toisen albuminsa julkaissut bändi on nälkäinen. Niin kuin olen minäkin.

Tästä musaan.

Räjäyttäjät

Näin kävi kun näin Räjäyttäjät ensimmäistä kertaa livenä viime syksynä: "No nyt sitä vaaraa! Mitä jumalauta? Tätä on odotettu vuosia. Olenko mä edes koskaan nähnyt tällaista. TVO, Turku, vuosi 2004. The Heartburns. Mitä Teemu Bergman tekee täällä? Soitto tiukkaa, jäbät selvästi kännissä. Räjäyttäjät. Saavat muut bändit näyttämään vitsiltä. Hiki virtaa, paljasta nahkaa. Eipä olisi uskonut, että karvainen puolialaston mies voisi haista näin hyvältä. Ovatkohan käyneet saunassa ennen keikkaa? Jouni Hynynen ja Mikko Meriläinen. Onkohan ne frendejä? Transsi syvenee, vaatteet vähenee."

Tästä musaan. 

Lau Nau

Sanooko levy-yhtiö Fonal Records mitään? No, Lau Nau on ainakin omasta mielestäni yksi leibelin kovimmista artisteista. Kuulin Lau Nausta ensimmäisen kerran jo aikoja sitten. Tsekkasin ohi mennen Valohiukkanen-levyn loppuvuodesta 2012, mutta (ja hävettää myöntää) ensimmäisen kerran oikeasti syvennyin Lau Naun musiikkiin vasta viime vuoden keväällä. Lau Naun musiikissa yhdistyy kokeellisuus ja pop sellaisessa harmoniassa, jossa kumpikaan  ei päädy seisomaan toisensa tiellä. En ole nähnyt Lau Nauta livenä. Tämä on ehdottomasti korjattava. Alta olevasta pätkästä voi saada jo vähän esimakua.

Tästä musaan.

Henkan muistobileet @ Lepis, LA 12.7.2014

Tänään vähän erilainen teksti. Kuulin viime viikonloppuna suru-uutisen Henkan poistumisesta. En uutisen kuullessani tajunnut, että kyseessä oli Endstandissakin kannuttanut Henrik Furu. En tunne miestä, mutta luettuani Endstandin koskettavan statuspäivityksen Facebookista halusin kantaa oman korteni kekoon. Joten:

Ensi lauantaina Lepakkomiehessä, Helsingin Kalliossa järjestetään Henkan muistobileet. Löydät Facebook-eventin täältä. Liput tapahtumaan maksavat 10 euroa ja tuotot käytetään Henkan hautauskustannuksien kattamiseen. Lavalle Henkan muistoa nousevat kunnioittamaan Pää Kii, Anal Thunder, The Heartburns, Stranded ja Kuudes Silmä.

Sister Flo - White Noise

Huomasin juuri, että rakastan Samae Koskista ja tässä tapauksessa myös hänen edesmennyttä, joskin tällä hetkellä enemmän kuin ajankohtaista Sister Flo -yhtyettään. Rakastan Samaeta juuri TÄNÄÄN ja tällä hetkellä ennen kaikkea sen takia, että kauniimpaakin kauniimpi vanhauusi Sister Flo luukutettuna tarpeeksi kovalla volyymilla kuulokkeista peittää alleen muuten silmittömän vastenmielisen äänen - nimittäin teuraseläimen lailla kirkuvan ihmislapsen pikavuorobussissa.

Löysin Sister Flon myöhässä. Kuulin yhtyettä ensimmäistä kertaa viime maaliskuussa. Olin toki aina tiennyt, että olen juntti koska en ollut ottanut selvää, mutta se ei ollut haitannut - kunnes sitten kuulin mitä olin menettänyt. Siksi onkin äärimmäisen hienoa, että kotimainen levy-yhtiö Soliti on päättänyt uudelleenjulkaista vinyylillä Sister Flon Tragician's Hat-levyn. Vinyylipainoksia tulee kaksi: tuplavinska 500 kpl painoksena, sekä normaali vinska 300 kpl. Ja julkaisupäivä, tietenkin 12.9.2014 levyn 10-vuotispäivän kunniaksi!

JESSE - Very Much (performancer)

Saatekirjeessään helsinkiläinen JESSE puhuu muun muassa siitä, miten heinäkuun 23. päivä julkaistava uusi Music for emotions 1-albumi on sarjassaan jo toinen "sofistikoitunut" JESSE-levy. En sano väitteeseen juuta tai jaata, mutta ainakin Very Much (performancer) (joo niimpä vittu mikä nimi) kuunnellessani voin sanoa, että pitkä matka ollaan kuljettu siitä elektronisesta kikkelipolkasta, jota JESSE teki vielä 5 vuotta sitten.

Very much (performancer) on huolellisesti tehtyä musiikkia, joka häikäisee tyylitajuisuudellaan aina pohjista lauluun. Tämä on kehu: en ikinä arvaisi, että träkin nimi on Very Much (performancer)  tai esittävän yhtyeen nimi JESSE. Sitten taas, voihan olla että JESSE on übercool nimi Euroopassa. Nämä on näitä juttuja joita ei vaan osaa sanoa. Anyways, JESSEltä on tulossa vielä toinenkin levy lähitulevaisuudessa jatkamaan Music for emotions-sagaa. Vitun jees, ettenkö sanoisi! Olin JESSEn keikalla vuosi sitten - BTW - ja voin sanoa, että JESSE on livenä muuten aivan törkeän kovaa paskaa!

H2Ö - alkulämmöt

Suurin osa teistä varmaan jo tiesikin Turun Ruissalossa järjestettävästä festivaalista. Ei Ruisrockista siis - vaan uudesta H2Ö-festivaalista. H2Ö on Ilmiö-festivaalin työryhmän toteuttama uusi festivaali Turun Ruissalon vanhalla telakka-alueella. Festivaali järjestetään parin viikon päästä (18.-19.7.) ja kerron teille tästä, koska kyseessä on ehkä kovin altsufestivaali, mitä Suomessa on ikinä tähän päivään mennessä järjestetty.

Ilmiöstä tuttuun tapaan festivaalin lineup koostuu uusista nimettömämmistä lupauksista, sekä jo nimensä ainakin alavirtaukset tiedostavien ihmisten mieliin vakiinnuttaneista esiintyjistä. Ehkä nimekkäimmät tärpit kotimaisista ovat mm. Absoluuttinen Nollapiste, Cleaning Women, Kuusumun Profeetta, Nightsatan, Räjäyttäjät, Siinai, Tiiu Helinä, Yleislakko, Cola & Jimmu, Hannibal & Musta Moottori, Jaakko Eino Kalevi, Jaakko Laitinen & Väärä Raha, Plutonium 74, Risto, The New Tigers, Tundramatiks ja Yona & Orkesteri Liikkuvat Pilvet. Ja heh, no siinä ei ollut edes vielä kaikki kovimmat.

Luonnollisesti olen itsekin menossa paikan päälle ja aion myös kirjoittaa teille siitä vanhan blogini tapaisen "matkakertomuksen". Voitte joko tyytyä lukemaan festivaalista jälkikäteen tästä blogista tai mikä omasta mielestäni on huomattavasti fiksumpaa, olla kaukoviisaita, ostaa lipun ja tulla paikan päälle kokemaan jotain ainutlaatuista.Viimeiset neljä Ilmiötä nähneenä voin sanoa, että H2Ö:stä tulee jotain täysin ennen näkemätöntä.